Näyttelyni lähtökohtana on ollut isovanhempieni kaitafilmikokoelma. Äänettömät ja rakeiset otokset vangitsevat ohikiitäviä hetkiä syntymäpäivistä, lomamatkoista, häistä ja arjesta vuosikymmenten takaa. Toisaalta niiden kuvaama maailma on aina epätäydellinen, vailla kontekstia ja puhetta.
Filmeissä on kuvattu myös automatkoja, auringonlaskuja, omenankukkia keväällä ja isoäitiäni keinumassa jossain päin Saimaan rannalla lomamatkan varrella.
Siirtymiä-näyttely keskittyy näihin pieniin hetkiin arjen ja juhlan välillä. Siirtymiä elämänvaiheiden välillä – liminaalisia tiloja, jotka eivät ole täällä eivätkä siellä. Ne ovat jatkuvassa liikkeessä olevia hetkellisiä ja hauraita epävarmuuden tiloja, jotka yhdistävät menneisyyden tulevaisuuteen.
Kamerat ovat nykyään arkipäiviäisiä, kaikkialla läsnäolevia välineitä. Kuten isovanhempani, olen itsekin kuvannut arkea, juhlaa ja hetkiä auton kyydissä. Tämä on ollut itselleni sekä ajanvietettä, että merkityksellisten hetkien taltiointia. Erilaisten tekniikoiden avulla olen muokannut perityistä kaitafilmeistä ja omista videoista kerroksellisen kudelman siirtymiä, niin fyysisiä, kuin seremoniallisiakin.
Nykyaikaisen digitaalisen materiaalin ja rakeisen 8 mm:n rinnakkaisuus tutkii myös teknologian roolia siinä, miten koemme, muistamme ja tallennamme elämän tapahtumia. Näyttely kartoittaa myös henkilökohtaisen muistin ja kollektiivisen kokemuksen välistä jännitettä.
Siirtymiä oli esillä P-galleriassa 9.-24.11.2024
