OTE on katsaus Tea Söderlundin vuosien varrella syntyneisiin teoksiin. Taiteilija täytti kuluneena kesänä pyöreitä ja juhlistaa näyttelyllään tätä merkkipaalua, mutta ennen kaikkea sitä matkaa, joka tähän hetkeen on johtanut.
Pinta ja Ote
Pinta-teoksen sanomalehtitorsot on alun perin tehty samannimiseen näyttelyyn, joka oli esillä 3H+K galleriassa Porissa vuonna 2015. Pinta-näyttelyn johtavina teemoina olivat yksilön identiteetin, roolien ja normien kysymykset.
Saman näyttelyn kokonaisuuteen kuuluivat myös Ote-teokset, joissa Tea Söderlundin omista sormistaan ottamat kipsivalokset pitelevät erilaisia esineitä. Alkuperäisestä sarjasta on taiteilijalla itsellään enää nämä kolme esillä olevaa teosta. Sanomalehdistä tehdyt hahmot olivat myöhemmin esillä myös Porissa MaiFestissä vuonna 2015, jolloin torsojen sisään oli asennettu led-valoja.
Neule ja Mitä kuuluu?
Neule-sarja oli alkujaan tehty vuonna 2012 kolmeosaisena ja mitoitettu kierrätettyihin ikkunakehyksiin. Alkuperäisten piirrosten pohjalta kehkeytyi isompi sarja, joka käsittää myös kaksitoista pientä Neule-teosta. Ensimmäiset Neule-sarjan piirrokset olivat esillä Galleria Elisessä, Porissa. Neule-sarja täydentyi tämän jälkeen usealla isolla tussipiirroksella, jotka nähtiin vuonna 2013 Galleria Gjutarsissa Vantaalla.
Mitä kuuluu -teos koostuu sarjasta kipsivaloksia. Tea Söderlundilla oli todettu äkillinen kuulonalenema, jonka johdosta hän menetti kuulonsa vasemmasta korvastaan. Hän käsitteli tilannettaan valmistamalla kipsikorvia ja edelleen uusia teoksia kipsikorvista. Ote-sarjan tapaan, hän käytti teosten muottien valmistuksessa omaa kehoaan.
Kupla, Iltapulu ja Vasen/oikea
Kupla-näyttelyssä naishahmot pyörivät kuplien sisällä. Kupla-sarjan naishahmot ovat yksilöllisiä, vaikka ovatkin näennäisesti samanlaisia. Samassa näyttelyssä oli esillä myös kipsisistä nukenpäistä tehtyjä teoksia, kuten Vasen/oikea. Kipsipäitä on hyödynnetty myöhemmin myös {TES}-ryhmän teoksessa Digital Rebirth.
P-galleriassa aukesi vappuaattona 2014 Paraati, omakuva lintuna -näyttely. Satakuntalaiset kuvataiteilijat valmistivat haluamallaan tekniikallaan linnun, joka kuvaa heitä itseään. Tea Söderlund teki tähän näyttelyyn Iltapulun, kylpyankan, joka on päällystetty paljeteilla. Paraati, omakuva lintuna -näyttelyn toteutti silloinen läänintaiteilija Mollu Heino.
Pyhämekko ja Omakuva
Pyhämekko on osa sarjaa, jossa pikkutytön polvet pilkistävät hameen helman alta. Toisessa polvessa on laastari. Tämä piirrosten ja maalausten sarja oli tehty kierrätettyihin ikkunakehyksiin. Tässä näyttelyssä esillä olevan Pyhämekko-teoksen kehys vaihtui hillitympään, kun teos valittiin mukaan Suomen kuvataidejärjestöjen liiton vuosinäyttelyyn Hyvinkään taidemuseoon vuonna 2012.
Omakuva vuodelta 2003 on ensimmäistä kertaa esillä. Se on muuttanut vuosien varrella Söderlundin mukana paikasta toiseen. Piirros on toteutettu lyijykynällä vanhan valokuvan pohjalta. Valokuva, josta teos on tehty, on puolestaan otettu varhaisteini-ikäisenä Vantaan Lasten- ja nuorten kuvataidekoulussa.
Engrammi ja Kohtaamisia
Engrammi ja Kohtaamisia -sarjat olivat ensimmäistä kertaa esillä 2017 Poriginal galleriassa Porissa, kun Tea Söderlundilla oli näyttely Katariina Mannion ja Henna Tyrväisen kanssa. Nämä pienikokoisten teosten sarjat muotoutuvat jokaisessa ripustuksessa aina uudeksi kokonaisuudeksi. Engrammin valokuvat ovat otoksia Söderlundin arjessa kohtaamista asioista. Teokset ovat tämän jälkeen kiertäneet monessa näyttelyssä, mm. Helsingissä Makkaragalleriassa.
Pieniä kohtaamisia
Kun mediataideryhmä {TES} loi ensimmäiset yhteiset teoksensa vuonna 2018, antoivat Kohtaamisia-teoksen eläinhamot muodot Pieniä kohtaamisia -teoksen hahmoille. Pieniä kohtaamisia on vuorovaikutteinen mediataideteos, joka reagoi katsojan liikkeisiin. Teoksessa läsnäolo, vuorovaikutus ja kehollinen kommunikaatio tuovat ilmi toisen kohtaamisen ratkaisemattomuutta. Teos on aiemmin ollut esillä P-galleriassa ja Lastenkulttuurikeskus Kruunupäässä. {TES}-ryhmään kuuluvat Tea Söderlundin lisäksi Eetu Henttonen ja Sami Luusalo.
Illan hämärtyessä ja Äänetön ääretön
Illan hämärtyessä ja Äänetön ääretön ovat vanhempaa tuotantoa ja niissä näkyy voimakas värien käyttö. Nämä teokset ovat olleet ensimmäistä kertaa esillä Portait’S galleriassa, Porissa vuonna 2007. Tea Söderlund piti tuolloin yhteisnäyttelyn, Ikkunoista valo taittuu, lasitaiteilija Kari Kuisman kanssa.
Häiriö ja Post-still-life
Häiriö on näkemisen ja nähdyksi tulemisen teemoja pohtiva sekä sattuman ja satunnaisuuden luomaa tahatonta kauneutta rakennetun ympäristön unohdetuista nurkkauksista tutkiva sarja. Videoteos on tässä näyttelyssä ensimmäistä kertaa esillä. Videoteoksessa on havaintoja arkisista häiriöistä, jotka tavallisesti ohittaa olankohautuksella. Valon välähdykset ovat arjen häiriöitä, joille Tea Söderlund on antanut oman paikkansa ja tilansa.
Post-still-life on vuonna 2023 tehty videoteos yhteisnäyttelyyn, jonka teemana oli keltainen. Sen yhtenä osana on pala Engrammi-sarjasta, jossa on kuvattuna banaani. Videossa on arjen havainto: tuulessa liehuvat banaaninkuoret.
Etsiessään keltaisia asioita digitaalisesta kuva-arkistostaan, Tea löysi paljon kuvia banaaneista. Tähän teokseen valikoitui kuitenkin video banaaninkuorista, jotka oli huolimattomasti heitetty huoltoaseman roska-astiaan. Post-still-life on arjen absurdiutta ja hetkellisyyttä arvostava ja tuulen koreografioima videoteos.
Digital Rebirth
{TES}-ryhmän Digital Rebirth sai alkunsa Tea Söderlundin vuonna 2012 valmistaman teoksen fotogrammetria-tekniikalla tehdystä 3d-mallista. Samasta nukenpään muodosta on muodostettu myös seinällä oleva kerrostettu plotter-piirros. Teos tarkastelee digitaalisen ja fyysisen muodon ulottuvuuksia. Alkuperäisen teoksen identiteetin teemat saivat uuden näkökulman, myös muotojen kääntöpuolelle.
